Ääneni intohimoton sointi
tässä valuvassa ruuhkabussissa
jossa kuoret keskenään kättelevät
riisuvat ja pukevat
aina uuden aamun
uuden paidan, uuden toivon
Äkkiä se olenkin minä
joka haisen piilotetulta pelolta
ja liian puhtaalta pyykiltä
Kuinka naurettavaa olla
kaunis nuori nainen
muka yksinäinen kuin
meripihkaan piiloutunut kovakuoriainen
joka lasivitriinissään etsii reittiä
aikaan johon joskus syntyi
Löytämättä kotiin
avaan asuntoni oven
ja kysyn miten muistaa joka päivä
palata takaisin
sieltä, missä ei ollut.