Tänä kesänä
horsmat kasvoivat
korkuisikseni
taivas on punastunut
niiden katseesta
yöstä tulee kylmä
Jalkojen alla
alkaa jää hyväillä
heiniä
kauhuni kaatuu kumoon
liiterin nurkalla
hämärä huohottaa
kanssani
Kuljen koivikossa
muistan uneksijaa joka ei
näe
kuinka lämmin yhä
on valo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti