Sunnuntai

Taivas kylpee valoisassa vedessä. Saari suo rauhansa yllättävän lähellä, hyräilee hiljaa puolessa välissä horisonttia. Mielentila muuttuu, kun maailman mittakaavat määrittyvät uudelleen. On syyskuu, on lämmin. Tummatukkainen nainen seisoo  keskittyneesti käsillään keskellä olohuonetta. Kodinonni ja värinokkoset muistuttavat, että tässäkin on luonto, jossa koetella painovoimansa rajoja ja löytää yhteys liikkeisiin, jotka ovat unohtuneet kaupungin asfaltoituihin pintoihin, joita värikkäät lasinsirut koristavat. Jalat laskeutuvat takaisin maahan. "Vielä kerran" nainen sanoo ja käden jänteet näkyvät ihon läpi päättäväisinä kuin saalistajalla. Keuhkot käyvät ja keho kuiskaa kiitosta. Akrobatia on jumalanpalvelusta.